Jumalalla on kirkkaat ja kätketyt kasvot. Kirkasta minulle kasvosi, pyydettiin vuotuisilla Kirkastusjuhlilla Heinävedellä.
Aamun ensimmäisellä raamattutunnilla valaistiin Jumalan uskollisuutta.
– Jumala on uskollinen luomistyölleen, meille kuudelle miljardille, jotka vuosituhansien jälkeen napisemme, kapinoimme ja kysymme, onko Jumalaa olemassa, toiminnanjohtaja rovasti Hannu Nyman sanoi viitaten ateismikeskusteluun.
Monesti Jumalan uskollisuus peittyy kärsimyksen, sairauden, epäonnistumisen ja ahdistusten alle.
– Emme voi selittää ihmisen elämään kuuluvia vastoinkäymisiä. Jumalan itse kulki Jeesuksessa saman tien. Ahdistuksessakaan hän ei ole kaukana.
Kun kristinuskoa halveksitaan
Päiväjuhlassa peilattiin juhlien teemaa Kirkasta kasvosi. Nunna Kristoduli sanoi Kirkastusjuhlia, tähtihetkiä tarvittavan, jotta ihminen jaksaa tarpoa arjessaan.
Samalla hän kummasteli kristinuskon halveksuntaa Suomessa. Siitä on tullut suoranainen muoti.
– Uskonnon opetus halutaan pois koulusta, Venäjällä sitä halutaan lisää.
Kristoduli aprikoi, miksi kristikansa ei ota napakammin kantaa uskon vääristelyyn.
– Kristus tuo ilon ja toivon. Hän, joka nousi kuolleista, on itse siitä esimerkki.
Erityisesti nuoren polven olisi hyvä nähdä, mitä Kristus tarjoaa.
– Ettei niin monen tarvitsisi haavoittua ja joutua umpikujaan.
Pastori Ulla Saunaluoma pohti tuttuja, pelottavia ja välinpitämättömiä kasvoja ja kertoi teini-iässä käymistään mittelöistä, joissa hän uskonnonopettajansa tuella löysi Jumalan hyväksyvät ja rakastavat kasvot.
– Kun Jumala näyttää toisenlaiset kasvonsa, joudumme sen varaan, että hän kuitenkin rakastaa.
Kun Jumala kätkee kasvonsa
Nukkuiko Jumala, kun Estonia upposi, kun tsunami iski, kun WTC:n tornit sortuivat?
Jo psalmien kirjoittajat kysyivät Jumalalta, miksi olet niin kaukana, miksi hylkäsit, kuinka kauan pitää odottaa apuasi.
– Jokainen on syntinen ja kulkee väärään suuntaan. Älä kuitenkaan pyydä siunausta synnille, Eero Junkkaala neuvoi Kirkastusjuhlilla.
Jumalan sallimat koettelemukset tunnetaan.
– Niillä on määräaikansa ja niidenkin avulla hän opettaa.
Teksti ja kuvat Lea Lappalainen